Kesämuisto (kirjasta taivaantulet)
Muistan sen kesän,
Kun laiturilla makoiltiin.
Pilviä katseltiin ja höpöteltiin.
Sinun läheisyytesi tuntui hyvältä.
Aika kiiti kuin siivillä.
Olisin voinut jäädä kainaloksi.
Matkaa oli jatkettava.
Ehdimme pulahtaa uimaan.
Illalla suunnattiin kuuntelemaan bändiä.
Missä sinäkin vaikutit.
Rakkaalleni (kirjasta Tavaantulet)
Sanoit rakastavasi minua.
Haluaisin kokeilla
Yhteiseloa sinun kanssasi.
Tulisit luokseni,
Vaikka edes viikonlopuksi.
Voitaisiin tutustua toisiimme ja näkisit tyttäreni.
Ihmisistä kaikkein rakkaimman.
Näen unia sinusta.
Kumpa vastaisit puhelimeen.
Olet todella rakas.
Saat minut nauramaan.
Seurassasi on mukavaa.
Läheisyytesi tuo turvaa.
En pelkää mitään.
Paitsi että menettäisin sinut.
Olen vahvempi,kun seisot rinnallani.
Rakastan sinua.

Sinä (kirjasta Runoja Elämästä)

Kun sinut ensi kertaa näin,
käänsit maailmain väärinpäin.
Sydämeni hakkaa tuhatta ja sataa.
Vaikka kävelisit ohitseni,
pidätän hengitystäni.
Nuo kasvot mieleeni jää.
En niitä unohtaa voi.
Saisinpa koskettaa,
katsoa kauan,
olla rauhassa kahden.
Hymysi saa sulamaan.
Jos tulisit luokseni,
olisin omasi ikuisesti.
Kunnes kuolema meidät erottaisi.

Isä (kirjasta Runoja Elämästä)
En uskonut sen päivän koittavan,
Jolloin joutuisin jättämään hyvästit.
Aina,kun katson kuvaasi, kaipaus täyttää sydämeni.
Kurkkuani alkaa kiistää ja tunnen syvää ikävää.
Tulee haikea olo, itkettää.
Eikä mikään voi sitä pysäyttää.
Itkuni lakkaa aikanaan.
Onneksi muistoja riittää, siitä saakin kiittää isää.
Olisin kuunnellut juttuja lisää.
Tarinoita jotka loppuivat,
Samalla kun isäni lähti.
Nyt hän on yksi tuttu tähti,
Taivaalla muiden rakkaiden rinnalla.

Mummolaaan (lastenrunokirjasta Yksisarvinen)

Mummolaan me poljetaan
mansikoita poimimaan.
On kuuma päivä kesäinen
hiki puskee päähän jokaisen.
Odotetaan koska päästään uimaan ja
kunnolla vilvoittelemaan.
Mummolaan kun saavutaan,
pihalla mummo jo odottaa.
Mummo leiponut piirakkaa,
sitä ryhtyy tarjoamaan.
Lapset innoissaan kertovat kuulumisiaan.
Mummo mielissään.
pienet pallerot ympärillään.

Pikku susihukka (lastenrunokirjasta Yksisarvinen)
Olipa kerran pikku susihukka,
Jonka tassussa väärinpäin sukka.
Hukka sitä ihmetteli.
Jo varhain joutui pikku susihukka
Olemaan ilman emonaan.
Miettimään miten eletään.
Kasvaa liian äkkiä isoksi.
Ilman emon hoivaa ja rakkautta.
Onneksi pikku susihukalla oli isompi hukka,
Joka pientä opasti ja opetti.
Kannusti, että pikku susihukka pärjäisi.
Etsien, kysyen pikku susihukka löysi vastaukset.